Instrumentaalimusiikilla eli soitinmusiikilla tarkoitetaan musiikkia, jota tuotetaan ainoastaan erilaisia soittimia eli instrumentteja käyttäen ilman lauluosuuksia. Vaihtoehtoisesti kappaleen lauluosuudet on voitu tarkoituksella poistaa biisin ääniraidalta.

Instrumentaalimusiikkia esiintyy eniten taiteen ja elektronisen musiikin parissa, mutta myös populaarimusiikkiartistit lisäävät toisinaan kappaleidensa instrumentaaliversioita levyilleen. Näistä kappaleista kuitenkin harvemmin tulee nykyaikana hittejä ja tämä genre on tavallisesti suurelle yleisölle hieman tuntemattomampi.

Instrumentaalimusiikin klassikoista puhuttaessa on otettava huomioon kattava kirjo vuosisatojen takaisesta klassisesta musiikista aina nykypäivän keinoälyrobottien säveltämään elektroniseen musiikkiin.
Sen eri tyylit sopivat tunnelmallisen taustamusiikin lisäksi genren alalajista riippuen esimerkiksi rentoutumiseen, keskittymistä vaativiin tilanteisiin tai vaikkapa luovien alojen ammattilaisille inspiraatioksi.

Klassinen musiikki instrumentaalimusiikin isänä

Instrumentaalimusiikkia oli olemassa varhaisissa versioissaan jo keskiajalla ja renessanssin aikaan. Länsimaisen taidemusiikin tunnetuimmat ajanjaksot kuitenkin alkavat 1600-luvun klassisesta barokkimusiikista ja jatkuvat klassiseen musiikkiin, romantiikan ajan musiikkiin, varhaiseen 1900-luvun musiikkiin ja moderniin klassiseen musiikkiin.

Vaikka klassinen musiikki ei varsinaisesti ole muodikasta, harmonisesta instrumentaalimusiikista saatavat edut ovat tulleet sen nimiin tutkimuksissa yhdysvaltalaisista, brittiläisistä ja ranskalaisista yliopistoista. Eri puolilla maailmaa tehdyissä yliopistotutkimuksissa on selvinnyt, että klassisen musiikin kuuntelu muun muassa edistää aivotoimintaa, parantaa keskittymiskykyä, madaltaa verenpainetta, auttaa harmonisoimaan unirytmiä ja tasoittaa stressitasoja.

Näin ollen klassisen musiikin kuuntelua voi käyttää edullisena keinona hyvinvoinnin lisäämiseen esimerkiksi vaativien työ- ja opiskelujaksojen aikana. Samalla yleissivistys kohenee tutustuessa tämän hienostuneen musiikinalan klassikkoihin.

Barokkimusiikin aikakauden klassikot

Noin 1600-luvulta 1750-luvulle sävellettyä musiikkia kutsutaan barokkimusiikiksi. Barokkiajan instrumentaalimusiikin tunnetuimpia säveltäjiä olivat muun muassa Johann Sebastian Bach, Antonio Vivaldi, George Frideric Händel ja Johann Pachelbel. Barokkimusiikin instrumentaaliklassikoita ovat muun muassa Vivaldin Neljä vuodenaikaa ja Händelin Vesimusiikki sekä Ilotulitusmusiikki.

Klassismin ajan musiikin ikivihreät

Klassismin musiikiksi kutsuttu ajanjakso oli vuosina 1750-1820 ja kiteytyi etenkin Itävallan Wienin soitinmusiikkikulttuurin ympärille. Ajan merkittävimpiä säveltäjiä ja koko tähänastisen länsimaisen musiikin historian suurimpia lahjakkuuksia olivat Ludwig van Beethoven, Franz Joseph Haydn ja Wolfgang Amadeus Mozart.

Heidän lukuisten ikivihreiden melodioidensa joukkoon kuuluvat tunnetuimpia sävellyksinä muun muassa:

  • Mozart: Pieni Yösoitto, Sinfonia 40 osa 2
  • Beethoven: sinfonia osa 2, Für Elise
  • Haydn: Sinfonia nro 94, Saksan kansallislaulu

Romantiikan musiikki

Romantiikan musiikin ajanjakso oli vuosina 1820-1915. Ajanjakson tunnetuimpia säveltäjiä olivat muun muassa Johannes Brahms, Franz Schubert, Claude Debussy, Frederic Chopin, Felix Mendelssohn ja Piotr Tchaikovsky. Kansallisromantiikasta inspiroituneita säveltäjiä olivat muun muassa Edvard Grieg, Bedrich Smetana ja Jean Sibelius. Aikakauden instrumentaalimusiikin klassikoiden joukkoon kuuluvat muun muassa Tchaikovskyn Romeo ja Julia, Bedrich Smetanan Moldau ja Mendelssohnin: Jousikvartetti nro. 4.

Moderni klassinen musiikki

Modernin klassisen musiikin aikakauden katsotaan alkaneen vuodesta 1915. Ajanjakson merkittävimpiä nimiä olivat muun muassa Aaron Copland, George Gershwin, Arnold Schönberg ja Igor Stravinsky.
Klassikkokappaleita tältä ajanjaksolta ovat muun muassa Stravinskyn Psalmisinfonia ja Schönbergin Orkesterimuunnelmat.

Elektroninen instrumentaalimusiikki ja sen alalajit

Klassisen musiikin lisäksi instrumentaalimusiikkikappaleita löytyy etenkin elektronisen musiikin parista.
Se kehittyy jatkuvasti yhä edistyneemmän teknologian myötä ja uusia alalajeja syntyy kaiken aikaa. Vannoutuneemmankin seuraajan voi olla hankala pysyä perässä uusimmista keksinnöistä, mutta esimerkiksi innovatiiviselle elektroniselle instrumentaalimusiikille omistetut nettiradiot ovat oiva paikka seurata alan uusimpia suuntauksia.

Suurelle yleisölle musiikkityyliä markkinoidaan usein vain elektronisena musiikkina. Se kuitenkin jakautuu useampiin tyylilajeihin, joilla on usein vannoutuneet seuraajansa. Tyylilajeja ovat muun muassa dubstep, ambient, electro house, house, psykedeelinen trance, tekno ja trance. Nopeatempoinen tekno-, trance- ja house-musiikki tunnetaan suuren yleisön keskuudessa lähinnä yökerhojen tanssimusiikkeina, kun taas rauhallisemman ambient-musiikin melodiat soivat usein miellyttävänä ja taustamusiikkina erilaisissa julkisissa tiloissa luoden harmonista tunnelmaa.

Tunnelmallinen elektroninen instrumentaalimusiikki

Elektronisen musiikin alalaji ambientilla on monta eri nimeä, joista esimerkkejä ovat ambient, new age, chill-out ja experimental. Näillä kaikilla viitataan rauhallisempaan elektroniseen instrumentaalimusiikkiin. Musiikkityylin juuret ovat 1900-luvun alun modernin klassisen musiikin avant garde -säveltäjien Claude Debussyn ja Erik Satien jäljillä. Ambient-musiikkiyhtyeisiin kuuluvat muun muassa Tangerine Dream, Sigur Rós, Dead Can Dance ja Air.

Elektronisen instrumentaalimusiikin klassikkoyhtyeitä

Elektroninen instrumentaalimusiikki on noussut kuuntelijoiden suosioon ja synnyttänyt suuria hittejä, jotka ovat monille tuttuja. Listaamme seuraavaksi muutamia uraauurtavia yhtyeitä, jotka ovat pitäneet jalansijansa tämän genren klassikkona:

  • Daft Punk

Ranskalainen Daft Punk on ollut elektronisen musiikin uranuurtaja eikä sitä voi jättää huomiotta tämän genren klassikoista puhuttaessa. Daft Punkin klassikkokappaleiden joukkoon kuuluvat Harder Better, Faster, Stronger; Da Funk sekä One More Time.

  • Kraftwerk

Vuonna 1969 perustettu saksalainen Kraftwerk on yksi elektronisen instrumentaalimusiikin pioneereista ja heidän klassikkojensa joukkoon kuuluvat muun muassa Autobahn, Radioactivity ja The Model.

  • Boards of Canada

Boards of Canada on skotlantilainen elektronisen musiikin yhtye, joka on toiminut vuodesta 1986 lähtien. Bändi on yksi elektronisen instrumentaalimusiikin uranuurtajista, ja sen klassikkokappaleita ovat muun muassa Gyroscope, Spectrum ja Red Moss.